30. marraskuuta 2012

myrskyä ja hyppyä

Juuh, viimeyön unista muistan vain jotakin, tällä kertaa onneksi kahdesta eri unesta:
1. Ulkona oli oikeastikin kamala myrskytuuli ja kattopelti kuulosti siltä, että se lähtisi irti hetkellä minä hyvänsä. Näin unta, että olin kotona ja ulkona oli myrsky. Pohdin, että takapihallemme oli jäänyt valkoinen sanko sekä punainen koiran pallo. (siellä ne olivat vielä viikko sitten oikeastikin) Lähdin takapihalle hakemaan tavaroita sieltä pois, ja sanko oli lentänyt keskelle pihaa. Lähdin hakemaan sankoa, mutta en saanut sitä kiinni.
2. Olin serkkuni A:n ja hänen perheensä kanssa menossa ABC:lle, ilmeisesti kauppaan. Mukana oli myös toisella autolla ystäväni M. ABC:n parkkipaikka oli ihan erilainen, mitä se Savonlinnassa oikeasti on. Menin kauppaan sisään ja heti aulassa oli oikealla kivitaso penkkinä ja vasemmalla oli 50-100m korkeat puolapuut. Puolapuita pitkin piti kiivetä ja ylhäältä piti hypätä alas, ohkaiselle jumppapatjalle. Ihmiset hyppivät ihan onnessaan alas ja se oli ihan normaalia. Kiipesin puolapuita pitkin ylös ja katsoin alas. HYI KAMALA! Se oli ihan hirmuisen korkea, enkä todella uskaltanut hypätä sieltä. Pelkäsin, että otteeni lipeää ja lähdin kauhuissani kapuamaan takaisin alas, vielä selkä puolapuihin päin. Eli periaatteessa ihan väärin päin. hyihyihyihyihyihiyitrjhjg. Serkkuni ja kaverini olivat tässä välissä hävinneet. Pääsin alas turvallisesti ja minua vastapäätä istuskeli tummaihoinen mies, joka sanoi "Ei se olisi ollut vaikeaa, olisit vain joustanut vähän polvista"

Siihen se uni sitten loppui. JOUSTANUT VÄHÄN POLVISTA... juujuu, pitää muistaa seuraavan kerran, kun tulee mieleen hypätä 20 kerroksisen kerrostalon katolta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti