Painajainen ja P:n puheluita

Näin viimeyönä ihan kamalaa unta, jossa pääroolissa oli ystäväni E. Uni oli vielä aika pitkä.

Minulla ja E:llä oli tarkoitus hypätä 6m korkeudesta jaloillemme, se oli jonkinlainen uusi harrastus ja ihan turvallista, jos hyppää tasantarkkaan jaloilleen. Jossain kentällä oli 6m korkea teline, josta meidän piti hypätä. Meillä oli myös violetit viitat selässä. Teline oli kerrossängyn mallinen ja ylhäällä (siinä missä kerrossängyssä olisi patja) oli kaksi parrua pituussuunnassa mistä voi seistä ja mistä hypätään. Toinen oli metallinen ja toinen oli tehty lumesta. E kiipesi lumiselle parrulle ja minä metalliselle. Kaiteina oli rautaristikko jonkin matkaa, että sai otettua tukea. E kuitenkin otti tukea pelkästä lumisesta parrusta kietoutuen sen ympärille käsillä ja jaloilla. Luminen parru halkeili ja se hajosi ja E putosi alas. Hän yritti vielä tarrautua kiinni johonkin, mutta tuloksetta. E kiljui koko matkan alas ja sitten tuli hiljaista..... Minä olin tällävälin tarrautunut rautaristikkoon lujasti ja en voinut katsoa taaksepäin. Näin mielessäni kokoajan sen hetken, kun lumi sortuu ja E putoaa. Näin sen ainakin seitsämän kertaa. Mietin, että en minä voi enää sieltä hypätä, enkä uskalla kavuta alas, kun ystäväni on kuolleena siellä. Yhtäkkiä koko teline oli kerrossänky ja olimme yhdessä vanhassa asunnossani makkarissa. E oli edelleen kuolleena, nyt vaan kerrossängyn alla... Huusin "APUA!" sängystä ja mieheni P avasi makuuhuoneen oven unisena, tuli nostamaan minut sängystä alas ja sanoi: "Ei myö voida nukkua täällä ku tuo ruumis käy haisee." Lähdettiin siis nukkumaan äitini luo, minä edelleen hysteerisenä, että E on meillä kuolleena lattialla enkä soittanut edes poliisia ja ambulanssia. Sitten uni hyppäsi kohtaan, jossa lähdimme autolla ajamaan äidiltäni kotiin päin, tällä kertaa nykyiseen kotiin. Pyysin P:n puhelinta lainaan, että soitan ambulanssin. En saanut millään paineltua numeroita 112. Aina tuli 123, 132 tai 882. Numeroa 1 oli todella vaikea painaa. Sain loppujen lopuksi kuitenkin soitettua hätänumeroon. Hätäkeskuksessa nainen kuunteli asiani, tilasi ambulanssin ja sanoi, että minun kannattaa varautua siihen, että poliisi tutkii minun taskuni, sekä postinkantajan taskut. Kysyin, että miksi myös postinkantajan taskut tutkitaan. Nainen sanoi, että postinkantaja on aina epäilty. Ajoimme kotiin ja näin ikkunasta, että ambulanssi kaartoi pihaan. Avasin oven valmiiksi ja koirani paineli ovesta ulos nuuhkimaan ambulanssia.
Sitten uni hyppäsi taas, olin vanhemmillani ja pohdimme vanhempieni kanssa, että E:n äidille on pakko soittaa. Äitini mies otti tietokoneella videopuhelun E:n äitiin. E:n äiti oli ensin normaali itsensä, mutta äitini mies kertoi suru-uutiset ja E:n äiti sekosi ihan hysteeriseksi (totta kai, kenen äiti ei sekoaisi tällaisessa?) ja E:n veljet pitelivät äitiä aloillaan.

Siihen päättyi uni....

P myös puheli unissaan. Hän heräsi ainakin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla hän sanoi jotain: "*mumin mumin*.. mie olin ihan varma..." :D ja toisen kerran muminaa en muista, P kuitenkin molemmilla kerroilla nousi ylös kyljelleen toisen käden varaan minun suuntaani. :D

Näin viimeyönä unta, että keräsin hiekkatieltä toooodella pieniä lasinsiruja pois. Joku oli rikkonut tielle vaalean lasipullon. Lasinsirut olivat varmaan 2mm kokoisia ja keräsin niitä pinsettiotteella, etusormella ja peukalolla, toiselle kämmenelleni. Yksi lasinsiruista aiheutti pitkän haavan etusormeeni. Mietin unessa, että hankasinko pientä lasinsirua sormieni välissä, kun siitä ainakin 1cm pituinen viilto ilmestyi.

Weiiird.

serkun koira karkaa ja asuntomessut

Viimeyönä näin unta, että serkkuni A oli hänen koiransa Muscan kanssa Savonlinnan satamassa ja A:lta pääsi Musca karkuun. Koira ei tullut takaisin huuteluista huolimatta. A soitti äidilleen J:lle (minun tädilleni) joka puolestaan soitti minun äidilleni. Olimme kaikki kamalan huolissaan koirasta. Järvissä oli vielä jäätä ja pelkäsin, että koira on pudonnut jäihin ja kuollut. Ehdotin useasti, että koiraa kannattaisi etsiä Savonniemestä ja riihisaaresta TAI kävellä kodin suuntaan, jos koira vaikka seuraa kodin tuoksua. :D A kuitenkin halusi seisoa satamassa samassa kohdassa missä koira pääsi irti. Samaan aikaan oli menossa asuntomessut, ja minun asuntoni oli siellä näytillä??? Asuin jonkun vanhan omakotitalon ullakkohuoneessa. Seinät olivat ruman vihreät ja maali oli rapistunut, alta paistoi valkoinen maali. Olin yrittänyt peittää rumat seinät vielä rumemmilla ROCK- henkisillä julisteilla... Lattiat olivat pölyssä. Sitten eräs perhetuttumme sanoi käyneensä katsomassa asuntoani, ja totesi näin: "Huomaa että olet siivoojan tyttö, kun koko huone on kuin puhtaaksi nuoltu" Olin ihan WTF, sehän oli ihan järkyttävässä kunnossa. Äiti oli kai käynyt siivoamassa huoneen. Ajattelin koko unen ajan Muscaa.

Heräsin unen aikana useasti ja yritin saada Muscan mielestäni. Tuloksetta. Uni tuntui jatkuvan, että etsimme koiraa mitään kuitenkaan tekemättä ja oltiin huolissamme. Koiraa ei kuitenkaan löytynyt...

koiran kidnappaus ja marjapiirakkaa

Viimeyön uni oli ahdistava ja kummallinen, joten se muistuu hyvin mieleen:

Olin lähdössä koirani Nukan kanssa ulos. Lähdimme ulko-ovesta ja meidän pihatiellä on aika likeellä roskakatos. Huomasin roskakatoksen kohdalla, että minulla on vääränlaiset kengät jalassa. Sidoin koiran kiinni roskakatokseen puutolppaan ja ajattelin mennä vaihtamaan kengät, jatkaen lenkkiä sitten siitä kohdasta mihin jo päästiin. (Haloo, varmaan 6m ovelta roskakatokselle, ehkä olisin oikeasti ottanut koirankin takaisin sisälle vaihtamaan kenkiä :D) Olin sitonut koiran kiinni ja lähdin takaisin sisälle takapihan kautta! Jonne toki on pidempi matka kuin ulko-ovelle... Takaovi/terassin ovi oli lukossa, mutta se lähti hyvin auki repimällä. (avaimetkin on keksitty, jos ulko-ovesta olisin halunnut mennä......) Vaihdoin kengät ja kuulon koiran haukuntaa. Mietin, mitä se Nuka siellä nyt yksinään haukkuu. Olin lähdössä ulko-ovesta takaisin koiran luo ja ulkopuolella minua vastaan tuli tämänhetkinen työtoverini K. Hän oli ihan paniikissa, että kaksi nuorta tyyppiä veivät koirani. Juoksin äkkiä roskakatokselle, joka on parkkipaikan vieressä. Parkkipaikalla oli kuorma-auto, jonka lavalla istui kolme henkilöä. Kaksi tyttöä ja poika. Poika keskellä. Unessa tiesin kaikkien nimet ja toisen tytöistä jopa tunsin kunnolla. Huusin tälle tuntemalleni tytölle, että "mitä vittua, varastitteko miun koiran?!" tyttö vastasi, että se poika hänen vieressään sen otti. Nuka rimpuili itsensä pojan otteesta ja juoksi hirmuisella kyydillä minun luokseni! Mikä ihana huojennus!! Otin kuorma-auton rekkaria unessa ylös, rekisterinumero oli pelkkiä numeroita (14-403) ja huusin heille, että soitan heistä poliisille. Lähdin koira sylissä takaisin sisään, jossa työkaverini K oli paistanut minulle tämän 5min tapahtuman aikana marjapiirakan.

Siinäpä se...
Ensimmäisenä tuli mieleen, että kun työkaverini K:n koira lopetettiin viimeviikolla, että hän leipoi minulle jotain lohtupiirasta, jos minäkin nyt menetän koirani... Kamalan ahdistavaa, kun luulin, etten näe enää koskaan Nukaa. :( Onneksi uni päättyi hyvin.

Unia pitkästä aikaa

Joo, n tainnu taas vierähtää jokunen hetki, ku viimeks oon unia tänne päivitelly. P:kään ei oo hillunu unissaan, joten ei oo ollu siitäkään mitään uutta. Mut muutaman viimeyön unet muistan niin selkeesti, että pakko tulla kirjottaa ne.

Toissayön uni: Tulin pimeellä kotiin. Yksin. Koira oli odottamassa eteisessä ja tiesin, että jotakin on nyt vialla. Ei se koskaan ole siinä pikkueteisessä yksin minua odottamassa. Otin koiran syliin ja menin tarkistamaan ulko-ovesta alkaen huoneita koiran kanssa läpi, onko siellä ketään. Makuuhuone oli tyhjä. Sauna oli tyhjä. Vessa oli tyhjä. Olohuone... Olohuoneen nurkassa seisoi tumma hahmo. Sytytin valot. Hahmo oli ala-asteaikainen luokkakaverini J. Hän oli murtautunut meille vain siksi, että se oli mahdollista. Minulta oli kuulemma jäänyt terassin ovi auki. Koko lopun unen ajan telkesin terassin ovea kiinni, ettei kaiken maailman vorot tule pelottelemaan minun koiraani.

Sitten viimeyö:

Olin ystäväni E:n kanssa kaupassa. Kauppa oli lähinnä vaatekauppa tai korukauppa, tai niiden sekoitus. Kauppa oli jokapuolelta kullanhohtoinen, vaaleansävyisiä vaatteita ja koruja ja kullan väriset seinät. E oli unessa raskaana. Hänellä oli ponnarilla toooooodella pitkät vaaleat hiukset kiinni. Katselimme vauvalle koruja ja minua ihan itketti, että E saa vauvan. :D Sanoinkin unessa, että "käyn kohta itkemään" ja E sanoi käyvänsä myös. E oli vauvasta todella innoissaan. Sitten lähdimme autolla minun vanhempieni luo, jotka asuivat jossain metsän keskellä. Ajoin punaisella autolla (varmaan minun ja P:n nykyisellä autolla?) ja en tiennyt, mistä kohdasta minun piti kääntyä meidän pihatielle. Olin kuitenkin aika varma mikä tie oli oikea, joten käännyi sinne ja oikeasti se tie vie P:n ja hänen vanhempiensa venerantaan. Siellä sitten perillä vanhempieni luona otimme E:n kanssa molemmille omat karkkipussit. Tarkoitus oli kai katsoa leffaa?

Näin myös toista unta, mutta en nyt taas vaihteeksi muista mitä, kun tänne näitä kävin kirjoittamaan.. -.- Yöllä klo 3. aikoihin joku soitti kauhean kovalla musiikkia jossain meidän naapurustossa. P nousi yöllä katsomaan ikkunasta ulos, näkyykö ketään.. Itse heräsin siihen, kun P nousi sängystä. Ajattelin, että hän kävelee unissaan, mutta sitten tajusin, että jossain jumputtaa musiikki. Tai jumputtaa ja jumputtaa, siinä pystyi ihan mukana laulamaan......