liskodisko

Viimeyön liskodiskosta muistuu mieleen painajainen, tosin osittain, onneksi:

Olin äitini luona, jossa kummitteli. Yritin saada ajatuksen voimalla yhtä kelloa liikkumaan, ja sehän liikkui. Säikähdin, kun sainkin sen liikkumaan ja sitten pysähtymään, taas liikkumaan ja jälleen pysähtymään. Yhtäkkiä kello lakkasi liikkumasta, ja se oli jähmettynyt. En saanut sitä liikkeelle enää edes käsivoimin. Säikähdin jälleen. (mistä tietää, että oli liskojen yö, kun säikyin taas koko ajan..) Menin keittiöön, ja tiesin, että minua seurasi joku. Kissamme Heta käveli olohuoneeseen ja olohuoneessa makuuhuoneen ovella käyristi selkänsä ja lähti karkuun. Miunhan piti totta kai mennä katsomaan, mitä siellä makuuhuoneessa oli. No, ei muuta, kun koirani vaatekaapin oven ja seinän väliin jääneenä. O.o Juoksin päästämään koirani irti oven ja seinän välistä, ja tiesin unessa, että joku painoi ovea seinää vasten kun koira ei sieltä itse pois päässyt. Koira käveli hassusti makuuhuoneesta pois.
Sitten olinkin yhtäkkiä olohuoneeni (minun kodin siis, en enää äidin) sohvalla ja samaan aikaan äitini keittiössä. Eteeni ilmestyi selkeästi hahmo, mutta läpinäkyvä. Olin käymässä huutamaan, ja huidoin hahmoa, joka ei ollut kiinteä. Sitten heräsinkin siihen ihme äännähdykseeni.
Hyi. Uni oli pelottavampi nähdä, mitä näin kerrottuna.

Ja P sanoi nähneensä unta, että ajoi partaa peilin edessä, tai siis höyläsi höylillä. Ja P:llä kun on tuollainen leukaparta aina, niin P näki sitten unessa, että hän vahingossa höyläsi senkin pois :DD
Voi raukkaa, varmasti herätessään kokeili heti, ettei vaan oikeasti ajanut :D

Ja nyt lähden unille, viime yön kauhu-unet mielessä... Ehkä tämänkin yö menee liskojen seurassa....