Näin unta, että olin kävelemässä Savonlinnan Hesburgerin nurkilla ja törmäsin pitkäaikaseen ystävääni A:han. A työnsi rattaita, joissa istui pieni tyttö. Minua ihmetytti miksi lapsi istui, vaikka A sanoi lapsen olevan vasta kuukauden ikäinen. Ei sen ikäinen vielä istu. A sanoi myös lapsensa nimeksi: Maria Anna Edalmiina. :D
Se on varmaan kysyttävä A:lta oikeasti, eikai siellä ole minulle jäänyt jotakin kertomatta, kun tällaisia unia näen. :D Lapsi oli unessa vielä kaaaauhean söpö, vaaleanruskeat kiharat ja kaikki. ^^
Sitten näin jotain sekavaa unta, joka hyppi paikasta A paikkaan B.. Olin unessa välillä mieheni P:n kanssa ja välillä ystäväni M:n.
Asuin siinä, missä asun nytkin, eli täällä Savonlinnassa erään kaupunginosan perukoilla. Oli alkamassa joku urheilutapahtuma urheilukentällä, jonka sijainnista minulla ei ollut harmainta aavistusta, muuta kun että samassa kaupunginosassa. Sellaista urheilukenttää ei oikeasti ole. Olin ilmeisesti humalassa koko ajomatkan sinne urheilukentälle, ja joku vanha poikaystäväni heitti minua ja joitakin muita urheilutapahtumaan, MUTTA samaan aikaan ajoin autollani kuitenkin itse sinne. Tai siis vanhempieni autolla, tuolla volvolla, joka nytkin seisoo pihassa. Jätin auton parkkipaikalle ja yhtäkkiä oltiinkin P:n kanssa jossain vanhassa asunnossa purkamassa jonkun tavaroita. Tavarat olivat kai edesmenneen isäni. Eli asunnon piti siis olla hänen, tai ukin ja mummin, tai jotain. Mutta asunto oli kerrostalossa, todella sokkeloisessa sellaisessa. Joku vanha mies näytti minulle tavaroita, mitä haluan sieltä ottaa. Huomasin jotain suuria, vanhoja lehtiä. Varmaan itseni pituisia. Ja sain flashbackin, että olisin joskus lukenut sellaisia lehtiä pienenä. Vaikka eihän niin isoja lehtiä varmaan ollut, tyyliin jotain 150cm. :D Selasin lehtiä, mutta en kuitenkaan halunnut ottaa niitä. Selailin myös jotain muita vanhoja tavaroita. En tainnut ottaa asunnosta paljoa mitään mukaan, ja lähdimme sitten rappukäytävään ja ulos. P olikin vaihtunut ystäväkseni M:ksi, kun päästiin rappuun. Menimme kolmen eri oven läpi (ei kuvainnollisesti), kunnes tuli portaat. Portaissa oli kävelemässä pieni mummeli, joka tervehti meitä. Ystäväni M sanoi mummolle, että minä olisin hänen isoäitinsä. (wtf?) Siihen mummo sanoi, että "minä olen sitten isoisoäiti". :D Ja minä totesin "Hyvää päivää rouva" ja muistin, että mehän olemme lähdössä P:n kanssa saareen, ja minun piti ottaa sieltä asunnosta mukaan itselleni lämpimiä vaatteita. Juoksin takaisin asuntoon, mutta eihän siellä minun vaatteita ollut. Kohta olinkin urheilukentällä jälleen, jossa oli asuntovaunu rakenteilla. Tai varmaan sen piti olla talo, jota rakennettiin, mutta asuntoauto se kyllä oli. Ystäväni M määräili, kuka rakentaa mitä mihinkin ja tinki keittiön kaapiston hinnasta. Mietin edelleen, että minun on kyllä käytävä hakemassa lämpimiä vaatteita saareen mukaan. Yhtäkkiä olin kuitenkin taas kaupungissa, ja minun piti päästä hakemaan auto urheilukentältä. Soitin äidilleni, joka lähti heittämään minua urheilukentälle. Meidän toisessa autossa, jolla äiti lähti heittämään, oli takapenkillä paljon vilttejä viikattuina.
Tätä enempää en unesta muista.. Mutta ei kai se vielä siihen loppunut. Kai me lähdettiin sinne saareen veneellä lillumaan, jotain pieniä kuvia tulee päähän, että istuttiin veneessä. Mutta en siitä viitsi enempää kertoa, kun en paremmin muista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti